Asekaapin Vaatimukset
Asekaapin vaatimukset päättää Suomessa sisäministeriön Poliisiosasto. Vuonna 2018 voimaan tulleen uuden lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn asekaapin täytyy täyttää vähintään EN 14450 standardin tason S1 tai standardin EN 1143-1 tason 0 vaatimukset. Myös SSF 3492 ja jo lakkautettu SS 3492 ovat hyväksyttyjä standardeja.
Jotta asekaappi täyttää EN 14450 standardin, on siinä oltava EN 1300 standardin mukainen lukko.
EN 1300 standardi mahdollistaa lukkojen luokittelun sen mukaisesti, miten kauan ne niihin kestää murtautua sisälle yleisimpiä murtovälineitä käyttämällä. Luokittelu tapahtuu seuraavasti:
• S1: Lukon murtaumiseen kuluu vähintään 5 minuuttia
• S2 : Lukon murtaumiseen kuluu vähintään 10 minuuttia
• S3: Lukon murtaumiseen kuluu vähintään 15 minuuttia
Kun Eurooppalainen EN 14450 standardi korvasi Suomalais-Ruotsalaiset SS 3492 (Ruotsi), SFS 5870 (Suomi) standardit, menivät asekaapin vaatimukset uusiksi. Monien asiantuntijoiden mukaan uusi standardi on vanhaa löyhempi.
Koska Tarvitsen Kaapin, Joka Täyttävää Viralliset Asekaapin Vaatimukset?
Standardoitu, viralliset asekaapin vaatimukset täyttävä kaappi vaaditaan, kun säilytettävänä enemmän kuin viisi ampuma-asetta, aseen osat useamman kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen tai yksikin erittäin vaarallinen ampuma-ase. Turvakaappivelvoite ei synny ainoastaan henkilökohtaisten aseiden määrästä, vaan on ”talouskohtainen”, eli jos taloudessa on säilytettävänä yli viisi ampuma-asetta, tarvitaan hyväksytty säilytystila.
Jos ampuma-aseita on viisi tai vähemmän, on aseet säilytettävä sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa asekaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Ampuma-ase voidaan tällöin säilyttää myös siten, että muu aseen osa kuin äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna edellä mainitulla tavalla ja loput aseen osat siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön.
Kaappia kannattaa kuitenkin harkita jo ihan oman oikeusturvan vuoksi, vaikkei kuuden aseen raja vielä täyttyisikään. Jos aseet syystä tai toisesta päätyisivät vorojen matkaan, päättää syyttäjä ja lopulta oikeus siitä, olivatko aseet helposti anastettavissa vai eivät. Standardin mukainen turvakaappi jättää jossittelut vähemmällä tässäkin tilanteessa.
Laki määrittelee ampuma-aseen seuraavasti:
”Ampuma-aseella tarkoitetaan välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuksia taikka lamaannuttavia aineita siten, että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi. ”
Lähde: Finlex – Ampuma-aselaki.
Erittäin vaarallinen ampuma-ase, eli ”erva” puolestaan määritellään seuraavasti:
”Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan:
1) sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus- ja raketinheitinjärjestelmää;
2) sarjatuliasetta;
3) muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta;
4) ampuma-asetta, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella;
5) seuraavia keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita:
a) lyhyet keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa;
b) pitkät keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli kymmenen patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa;
6) lyhyt itselataava kertatuliase, joka on kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muutoin kahden käden otteella ammuttavaksi suunniteltu ja valmistettu.
Lähde: Finlex – Ampuma-aselaki.
Käytännössä kuitenkin, hieman poliisilaitoksesta riippuen, kysytään standardoitua asekaappia usein jo aseluvanhakuprosessin aikana. ERVA -aseiksi saatetaan puolestaan tulkita kaikki puoliautomaattiset aseet sekä pistoolit.
Asekaapin Asennus
Ampuma-aselain 106§ mukaan ampuma-ase tulee säilyttää luvanhaltijan vakituisessa asunnossa, muussa paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee, tai näihin kiinteästi liittyvässä tilassa, joka turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä. Esimerkiksi erillinen piharakennus tai autotalli, kerrostalon yhteiset varastotilat tai kesämökki eivät pääsääntöisesti ole hyväksyttyjä säilytystiloja.
Alle 150kg painava kaappi täytyy lisäksi kiinnittää seinään ja/tai lattiaan. Useimmissa kaapeissa onkin pohjassa ja takaseinässä valmiit reiät, joiden kautta kaapin saa helposti ankkuroitua esimerkiksi täkkipulteilla koolauksiin. Kaapin painoon ei lasketa sisällä olevia ammuksia tai aseita. Kaapin paino on merkitty kaapista löytyvään tyyppikilpeen. Kaapin oman massan alittaessa 150kg on se ankkuroitava rakenteisiin. Kiinnittämisen kanssa kannattaa olla tarkkana muutenkin kuin murtomiesten varalta, sillä leveä (ja painava) ovinen kaappi saattaa kellahtaa kumoon painopisteen muuttuessa, kun ovi avataan.
Voinko Tehdä Aselain Määrittelemät Asekaapin Vaatimukset Täyttävän Kaapin Itse?
Periaatteessa kyllä, MUTTA saadaksesi tyyppihyväksynnän, sinun tulee rakentaa kaksi täysin identtistä asekaappia ja lähettää toinen testattavaksi, eli toisin sanoen tuhottavaksi. Poliisi voi myös hyväksyä itsetehdyn, tai muuten turvatasoltaan vähintään hyväksyttyä kaappia vastaavan kassa- tai murtosuojakaapin aseiden säilytystä varten, mutta käytännössä poliisin kotikäynnille saaminen on yleensä helpommin sanottu, kuin tehty. Lisäksi säilytystilojen tarkastamisesta peritään 92€ suuruinen maksu (2021).
Asekaapin valitseminen
Asekaapin valinta lähtee aina omista tarpeista ja tiloista. Kaapin koon määrittää ensisijaisesti säilytettävien aseiden määrä. Kaappia valitessa täytyy huomioida, että valmistajat ilmoittavat kaappiin mahtuvan asemäärän pääsääntöisesti jonkin verran liian optimistisesti. Kiväärien lukonkammet, kiikarit ja hihnat paisuttavat aseita usein leveyssuunnassa, eikä liian täyteen pakattu kaappi ole käytännöllinen ja aseetkin naarmuuntuvat sellaisessa. Myös aseiden pituus täytyy huomioida. Jos kaapin yläosassa on erillinen lokero, eivät 28” piipuilla varustetut puoliautomaatti- ja pumppuhaulikot sen alle yleensä mahdu. Onneksi lokero ei useimmissa kaapeissa ole aivan koko kaapin levyinen, joten muutamalla pitkällekin aseelle on tilaa. Kannattaa siis valita yhtä, tai kahta kokoa suurempi kaappi, kuin alun perin ajattelee tarvitsevansa. Kun ostaa kerralla riittävän kokoisen kaapin, ei kaappiakaan joudu uusimaan heti seuraavan asehankinnan yhteydessä.
Pääosin aseet sijoitetaan kaappiin yhteen riviin, mutta myös kahden rivin kaappeja on markkinoilla. Yhden rivin kaappi on lähes aina käytännöllisempi, sillä kaappia ei joudu aina tyhjentämään päästäkseen käsiin takarivin pyssyihin. Yksirivisen kaapin miinuksena on taas se, että kaappi on säilytyskapasiteettiinsa nähden kaksirivistä leveämpi ja usein myös hiukan kalliimpi.
Kaapeista yleensä löytyvä tallelokero on omiaan käsiaseiden, erva-lippaiden tai kodin muiden arvoesineiden säilyttämistä varten.
Kaapin sijoituspaikka kannattaa miettiä ja mittailla etukäteen. Tässä vaiheessa täytyy huomioida myös koolausten sijainti seinässä, jos kaappi täytyy kiinni pultata. Ovi on usein lähes koko kaapin levyinen, joten myös oven avaamista varten tarvitaan jonkin verran tilaa.
Vastaa